Moni suomalainen otti kesällä lomaa paitsi töistä myös sosiaalisesta mediasta. Minä en kuulunut näihin somelomaa viettäneisiin, päinvastoin. Twiittasin ahkerammin kuin koskaan ennen, aloin opetella Pinterestin käyttämistä (ja kyllä vain, taisin jäädä siihenkin koukkuun), kirjoitin tätä blogia ja pohdiskelin sosiaalista mediaa monelta eri kantilta.
Someinnostukseni ei osoita laantumisen merkkejä. Se onkin hyvä juttu, sillä opiskeltavaa riittää vielä pitkäksi aikaa. Konkreettinen tavoitteeni on, että loppuvuodesta minulla olisivat aktiivisessa käytössä kaikki (omasta mielestäni) tärkeimmät sosiaalisen median kanavat: Facebook, Twitter, LinkedIn, Pinterest ja Instagram. Haluaisin myös kehittyä paremmaksi verkkokirjoittajaksi. Tekemistä on etenkin siinä, että oppisin tiivistämään sanottavani ja tuottamaan hieman napakampia tekstejä. Verkossa lyhyys on valttia. Vielä en ole päättänyt, missä rupean kirjoituksiani julkaisemaan; vaihtoehtoina ovat oma blogi ja LinkedIn Pulse.
Tällä hetkellä minua kiinnostaa etenkin somen hyödyntäminen verkostoitumisessa ja työnhaussa. Olen uteliaana tutustunut useampaan somerekrytapaukseen (esim. Ilari Lehtisen, Taneli Pasasen ja Riikka Vahtervuon työnhakukampanjoihin) ja tullut siihen lopputulokseen, että työnhaku sosiaalisessa mediassa on jotakin sellaista, mitä itsekin haluan ehdottomasti kokeilla. Asia alkaakin nyt olla ajankohtainen, kun opinnot ovat pian loppusuoralla ja to do -listalla on etsiä sekä toimeksiantaja opinnäytetyölle että se maailman paras työpaikka. (Apua.)
Myös henkilöbrändäys on innostava aihe. Voisiko minustakin tulla brändi? Miten pystyisin hyödyntämään eri somekanavia itseni brändäämisessä? Vahvalla somepresenssillä on tulevaisuuteni kannalta joka tapauksessa merkitystä, tavoittelenpa henkilöbrändiä tai en: haaveissani on löytää töitä sosiaalisen median parista, joten minun on digitaalisella jalanjäljelläni kyettävä osoittamaan potentiaalisille työnantajille, että minulla on alalta kokemusta.
Tämä postaus jää luultavasti tämän blogin viimeiseksi. Kirjoituksen loppuun sopivat mainiosti samat virkkeet, joihin päätin myös blogin ensimmäisen postauksen: "Someammattilaiseksi kasvaminen vaatii vielä paljon työtä ja oppimista, mutta täytyyhän sitä ihmisellä tavoitteita olla. Ja unelmia. Niitä kohti siis, jalat maassa ja pää somessa."
Muiden
ryhmien laatimista toteutuksista minua kiehtoi eniten Vertti
Vertaistuki, leikki-ikäisten lasten vanhemmille suunnattu
vertaistukipalvelu. Kahden päiväkotilaisen äitinä kuulun mitä suurimmassa määrin kohderyhmään. Vanhemmuus on yllättävän haastava laji, eikä vertaistukea voi koskaan olla liikaa: on aina helpottavaa huomata, että monissa muissa perheissä painitaan aivan samanlaisten ongelmien kimpussa. Uskon siis, että Vertti Vertaistuki vastaa hyvin kohderyhmänsä tarpeisiin.
Palvelulle on mielestäni keksitty mainio nimi. Se jää helposti mieleen ja kuvaa hyvin sitä, mistä toteutuksessa on kyse. Googlettamalla tosin huomasin, että tämännimisiä ryhmiä on jo ennestään olemassa: Vertti-vertaistukiryhmissä autetaan ainakin lapsiperheitä, joissa vanhempi sairastaa masennusta.
Vertti Vertaistukeen kuuluu Pinterest-tili ja blogi. Pinterest sopii tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Se ei tosin ole Suomessa kaikkein suosituimpia somekanavia: tuoreen tutkimuksen mukaan Pinterestiä käyttää nyt 7 prosenttia suomalaisista, mikä esimerkiksi Facebookin (53 %) tai YouTuben (47 %) lukemiin verrattuna vaikuttaa kovin pieneltä määrältä. Toisaalta pinnaamisen perusteet on helppo ottaa haltuun, kunhan sitä vain rohkaistuu kokeilemaan.
Vertin tauluihin on nyt kerätty mm. sisustukseen, ruokaan ja juhliin liittyviä vinkkejä, ja kaikki nämä ovatkin Pinterestissä suosittuja teemoja. Hakematta tulee mieleen koko liuta muita aiheita, joille voisi luoda omat taulut: tarjolla voisi olla suosituksia leikki-ikäisille sopivista kirjoista, käsityöohjeita, askarteluideoita, ohjeita lasten valokuvaamiseen, perhe-elämään liittyviä pilapiirroksia ja sarjakuvia, lapsille sopivia helppoja leivontareseptejä, vinkkejä pienten kanssa matkustamiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yhteen tauluun kannattaisi myös koota nopeita arkiruokaohjeita. Laskin kerran, että jos vanhempi on lasten kanssa kotona ja oletus on, että päivään mahtuu viisi ruokahetkeä, niin sitä joutuu vuoden mittaan aika monta kertaa (365x5=1825!) miettimään, mitä tänään syötäisiin.
Hyvä lisä Pinterestiin olisi myös taulu, jonne kerättäisiin kohderyhmää kiinnostavia blogipostauksia. Taulua päivittämään voisi kutsua joukon perhe-elämästä kirjoittavia bloggareita. Kyseessä olisi win-win-tilanne: bloggaajat saisivat postauksilleen Pinterestin kautta lisää lukijoita ja Vertti Vertaistuki taas saisi somekanavalleen pienellä vaivalla säännöllisesti uutta sisältöä.
Luin suurella mielenkiinnolla Vertti Vertaistuen blogista löytyneen kirjoituksen, joka käsitteli uhmaikäisen kanssa selviytymistä. Olen itse ollut samassa pinteessä viime kuukaudet, joten postaus todellakin osui ja upposi. Vertaistukea kaivataan! Jäin kuitenkin miettimään, mistä blogiin käytännössä löydettäisiin kirjoittajia: moniko äiti tai isä innostuu ruuhkavuosien kiireissä tarpoessaan naputtelemaan tekstiä tällaiselle sivustolle ilmaiseksi? Ehkä pitäisi olla jokin kannuste, voitaisiin esimerkiksi arpoa kaikkien blogipostauksen lähettäneiden kesken lahjakortteja lelukauppaan tai lastentarvikeliikkeeseen. Blogiin voisi yrittää houkutella vieraskirjoittajiksi myös bloggaajia ja lapsiperheiden asioihin perehtyneitä asiantuntijoita, kuten lastentarhanopettajia, neuvolan työntekijöitä, perheterapeutteja jne.
Vertti Vertaistuessa on ehdottomasti potentiaalia, idea on kiva! Jos Verttiä lähdettäisiin oikeasti toteuttamaan, pitäisi vielä miettiä markkinointikuviot valmiiksi: vertaistuelle on tarvetta, mutta miten vanhemmat saataisiin löytämään tiensä sen pariin?
Somessa näkee paljon "se tunne kun"-päivityksiä. Tiedättehän: se tunne, kun saa vihdoin ryhdyttyä tuumasta toimeen. Se tunne, kun toteutussuunnitelma muuttuu ihka oikeaksi toteutukseksi. Se tunne, kun koko kesän kestänyt opintojakso alkaa lähestyä loppuaan. Se tunne, kun on oikeastaan ihan tyytyväinen omiin aikaansaannoksiinsa.
Rakensimme siis kolmen opiskelijan yhteistyönä Somesta vauhtia uralle -nimisen verkkokurssin, jonka kohderyhmänä ovat näin alkuvaiheessa OAMKin opiskelijat. Opintojakson oppimateriaalit keräsimme Pinterestiin. Tauluissa on linkkejä artikkeleihin, blogipostauksiin ja videoihin, joissa käsitellään kurssin aiheisiin liittyviä asioita: työnhakua somessa, henkilöbrändäystä, LinkedIniä, Pinterestiä ja Twitteriä.
Lisäksi perustimme opintojakson tarkoituksiin oman Twitter-tilin, joka toimii kurssilla keskustelufoorumina. Ideana on linkittää sinne opintojakson teemoihin liittyviä kirjoituksia, joiden herättämistä ajatuksista opiskelijat voivat sitten keskenään twiittailla. Toki samaa kanavaa voi hyödyntää myös silloin, jos on tarvetta käsitellä opintojakson suorittamiseen liittyviä yleisiä asioita.
Toteutustamme esittelevä video löytyy täältä.
