Markkinoinnin ammattilaiseksi tähtäävän tärkeimpiä työkaluja ovat nähdäkseni LinkedIn ja Twitter, joita voi käyttää niin osaamisen kasvattamiseen, verkostoitumiseen, työnhakuun kuin henkilöbrändäykseen. Niiden lisäksi on tietysti hyvä tuntea muut sosiaalisen median suuret nimet: Facebook, Instagram, YouTube, Pinterest, Snapchat, Periscope. Täytyy myös huomata, että somemaailma muuttuu hurjaa vauhtia ja edellisen virkkeen lista saattaa vuoden tai parin päästä näyttää aivan toisenlaiselta.
Some on osa digimarkkinoinnin kokonaisuutta, ja sen tehtävänä on monesti houkutella kävijöitä markkinoivan organisaation verkkosivuille. Sosiaalisen median avulla voidaan esitellä tuotteita ja palveluita, kertoa omasta osaamisesta, luoda yrityskuvaa, tarjota asiakkaille heitä kiinnostavaa sisältöä, rekrytoida uusia työntekijöitä, saada tietoa kilpailijoiden toiminnasta. Somessa voidaan palvella asiakkaita ja sitouttaa heitä, verkostoitua eri tahojen kanssa, tiedottaa ja mainostaa, ehkäistä (ja toisaalta myös saada aikaan) kriisejä. Sosiaalinen media tarjoaa markkinoijille huikeita mahdollisuuksia, vain mielikuvitus on rajana.
Aiemmissa postauksissa olen käsitellyt erikseen Facebookia, Twitteriä ja Pinterestiä. Markkinoinnissa käytettävien somekanavien valintaan vaikuttavat monet asiat: toimiala, kohderyhmät ja heidän mediamieltymyksensä, markkinoinnin tavoitteet, osaaminen ja etenkin pienillä yrityksillä ajallisten ja rahallisten resurssien riittävyys. Myös sillä on merkitystä, onko aidosti kiinnostunut olemaan niissä kanavissa, joihin on päätynyt: jos vaikkapa twiittaaminen tai blogipostausten kirjoittaminen on pakkopullaa, se helposti paistaa läpi kaikesta tekemisestä eikä lopputulos silloin ole järin hyvä.
Yritysten ei kannata suin päin rynnätä mukaan jokaiseen mahdolliseen somepalveluun sitä mukaa kuin uusia ilmestyy. Kaikkeen ei voi aika riittää, eikä määrä korvaa laatua. Markkinoijan on järkevää valita pari sopivinta somekanavaa ja keskittyä viestimään niissä kunnolla: kiinnostavaa sisältöä säännöllisesti tuottaen ja kanavan omat erityispiirteet huomioiden.
Moni yritys saa kiittää menestyksestään sosiaalisen median voimaa. Yksi somessa onnistuneista on PaaPii Design, joka sai aikoinaan alkunsa nuoren käsityöharrastajan blogista. Kokkolalaislähtöinen yritys on sittemmin ponnistanut kansainvälisille markkinoille ja sen omistaja on valittu Vuoden Nuoreksi Yrittäjäksi 2016. Tieto PaaPiin tuotteista on levinnyt blogimaailman lisäksi Pinterestin, Instagramin ja Facebookin välityksellä. Lisää yrityksen tarinasta voi lukea täältä.
Muita somea markkinoinnissaan taitavasti hyödyntäviä suomalaisia ovat esimerkiksi Tallink Silja ja vaatebrändi Billebeino, jotka palkittiin tämän vuoden Some Awards -juhlassa, digitalisaatioon vahvasti panostava OP ja - ehkä hieman yllättäen - Verohallinto.
Epäonnistumiset somemarkkinoinnissa johtuvat monesti tilannetajun puuttumisesta tai liian hitaasta reagoimisesta; toisinaan taas reagoidaan liian nopeasti sellaisissa tilanteissa, joissa kannattaisi ensin hengittää syvään ja laskea vähintään kymmeneen. Mieleen muistuu parikin ravintola-alan yrittäjää, jotka ovat hermostuneet saamastaan palautteesta ja joutuneet syntyneen somekohun jälkeen pyytelemään räjähtämistään anteeksi.
Muistan hyvin myös viimesyksyisen tapauksen, jossa Veetin Facebook-kampanja ei mennyt aivan nappiin. Aihetta on analysoitu hyvin tässä artikkelissa. R-kioski puolestaan mokasi toissa viikolla vastaamalla tylysti, kun Twitterissä ihmeteltiin sitä, että kioskeissa oli edelleen myynnissä humpuukiksi leimattu aikakauslehti "Mitä lääkärit eivät kerro sinulle", jonka S-ryhmä ja Kesko olivat kuluttajapalautteiden takia kiireesti poistaneet valikoimistaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti