Tietosuojaan liittyy monenlaisia asioita ja sitä voi tarkastella useasta eri näkökulmasta. On helppoa ymmärtää tietosuojan merkitys ja perustella, minkä takia henkilökohtaisia tietoja ei kannata vapaasti jaella verkossa. Toisaalta on myös vaivatonta keksiä argumentteja sen puolesta, että avoimuus onkin oikeastaan aika hyvä juttu. Asia ei ole yksiselitteinen. Tietosuojasta käytävää keskustelua vaikeuttaa jonkin verran se, että tiettyjen käsitteiden määritteleminen ja rajanvetojen tekeminen on hankalaa; tämä käy selväksi, kun katsoo videon tilaisuudesta, jossa keskusteltiin Osmo Kuusen ja Petteri Järvisen johdolla aiheesta "Tietosuojaa vai akvaarioelämää?".
Työyhteisö somettaa - mitä on huomioitava?
Lisäksi täytyy pitää mielessä, että työsopimuslaissa säädetty työntekijän lojaliteettivelvollisuus koskee myös esimerkiksi Facebookiin vapaa-ajalla postattuja julkaisuja. Suomessa vallitsee sananvapaus, mutta lakipykälät kuitenkin rajoittavat sitä, minkä verran omista työasioistaan voi avautua verkossa. Asiasta voi lukea lisää esimerkiksi tästä artikkelista, joka on ilmestynyt jo viisi vuotta sitten mutta on edelleen ajankohtainen.
Sellaista työyhteisöä ei taida olla olemassa, jossa tietosuojakysymyksiä ei tarvitsisi miettiä ollenkaan. Eri alojen välillä on kuitenkin eroja siinä, minkä verran asiaan on kiinnitettävä huomiota. Esimerkiksi terveydenhuollossa työskentelevien toimintaan vaikuttaa potilaiden vahva tietosuoja. Sairaanhoitajien omissa someohjeissa muistutetaankin salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta: "Älä koskaan julkaise suljetuissakaan ryhmissä potilaista tietoja, joista heidät voidaan tunnistaa."
Monilla aloilla on välttämätöntä varjella myös työntekijöiden yksityisyyttä. Olen aikoinaan itsekin ollut pitkään sellaisessa työpaikassa, jossa neuvottiin, että turvallisuussyistä on parempi olla kertomatta FB-profiilissa, missä on töissä. Esimerkiksi sosiaalityötä tekevät, erilaisten etuuksien parissa työskentelevät ja poliisit joutuvat panostamaan tietosuojaan tavallistakin enemmän välttyäkseen uhkailuilta ja muilta asiattomilta yhteydenotoilta.
Avoimuuden haitoista ja hyödyistä
Millaista vahinkoa sitten voi syntyä, jos tietosuoja-asiat eivät ole kunnossa? Hyvällä tuurilla kukaan ei edes huomaa saatavilla olevaa tietoa tai ei ole siitä kiinnostunut. Usein käy kuitenkin toisin. Tietojen päätyminen vääriin käsiin voi johtaa pieneen kiusantekoon, hieman noloihin tilanteisiin tai rahallisiin tappioihin, mutta joskus myös todella vakaviin seurauksiin. Jos vaikkapa yrityksen vuosia tekemän kehitystyön tulokset vuotavat työyhteisöstä kilpailijoiden tietoon, voi yritystoiminnalta pudota pohja pois. Myös yksittäisen ihmisen kohdalla seuraukset saattavat olla karmaisevat: esimerkiksi identiteettivarkaus voi käytännössä pilata koko loppuelämän.
Pitää kuitenkin muistaa, että avoimuudesta, läpinäkyvyydestä ja henkilökohtaisten tietojen jakamisesta voi monesti olla myös hyötyä. Työyhteisössä avoimuus mahdollistaa oppimisen. Voidaan ottaa oppia niin kollegojen virheistä kuin onnistumisistakin ja saada talon ulkopuolelta kriittistä palautetta ja hyviä kehitysehdotuksia. Läpinäkyvyys kaikessa toiminnassa vaikuttaa myös työpaikan ilmapiiriin, työssä viihtymiseen ja jaksamiseen ja sitä kautta merkittävästi siihen, miten hyvin organisaatio suoriutuu tehtävistään. Lisäksi avoimuus on oiva keino vaikuttaa omaan julkisuuskuvaan: mitä enemmän yritys tai yksittäinen henkilö itse kertoo itsestään vaikkapa eri somekanavissa, sitä vähemmän muut tahot pystyvät omilla kommenteillaan vaikuttamaan muodostuvaan imagoon.
Suomalainen ohjelmisto- ja konsultointiyritys Gofore kuuluu läpinäkyvyyden kannattajiin. Yhtiö on tänä vuonna kokeillut toimitusjohtajan katsauksen jakamista koko maailmalle Periscopen välityksellä; kuka hyvänsä on halutessaan päässyt kuulemaan asioista, jotka yrityksissä on yleensä tapana pitää visusti salassa. Tällainen massasta poikkeaminen on epäilemättä tuonut Goforelle myönteistä julkisuutta. Asiasta lisää täällä.
Hyviä esimerkkejä avoimuuden eduista ovat myös kaikki avoimen datan mahdollistamat projektit. Näissä tapauksissa hyötyjiä on monesti paljon: organisaatio, joka on avannut aineistonsa muiden käyttöön, dataa hyödyntävä taho, suuri yleisö ja ehkä jopa koko yhteiskunta. Kun Liikennevirasto viime vuonna avasi rautatieliikennettä koskevan datan ulkopuolisten käyttöön, ensimmäiset tietoja hyödyntävät sovellukset valmistuivat alta aikayksikön. Tässä artikkelissa kerrotaan yliopisto-opiskelijoiden luomista junasovelluksista, jotka ovat helpottaneet jo kymmenien tuhansien ihmisten elämää.
Summa summarum
Opintojaksomme omassa FB-ryhmässä on käyty vilkasta keskustelua tietosuojaan liittyvistä asioista. Olen itse linkannut sinne artikkeleita, joissa on käsitelty esimerkiksi esineiden internetin aiheuttamia vaaroja, sairaaloiden olematonta tietoturvaa ja Facebookin huijausarvontoja. Lisäksi olen tähän mennessä ehtinyt keskustella lasten kuvien julkaisusta somessa, yksityisyydestä verkossa ja identiteettivarkauksista. Viime viikkojen aikana lukemani artikkelit ovat herättäneet huomaamaan, miten paljon ongelmia tietosuojaan liittyykään. Suorastaan pelottavan paljon. Nettimaailmassa tuntuu liikkuvan pilvin pimein hulluja, jotka syystä tai toisesta haluavat aiheuttaa kiusaa muille. Niin tosin liikkuu netin ulkopuolellakin.
Jokainen nettiä käyttävä ottaa enemmän tai vähemmän tietoisen riskin. Verkkoon tallennetut omat tiedot eivät ikinä ole täysin turvassa, vaikka yrittäisi noudattaa kaikkia mahdollisia tietosuojasääntöjä. Vaaroilta on mahdotonta täysin välttyä, koska netillä on jokapäiväisessä elämässämme niin suuri merkitys; valtaosa asioista hoidetaan tänä päivänä verkon kautta. Tai ehkä sitä voisi vaihtaa sähköpostin kirjekyyhkyyn ja maksaa laskunsa verkkopankin sijaan käteisellä ja niin päin pois..?
Mutta vaikka riskejä on, niiden ei pidä antaa lamauttaa. Pitkälle pääsee jo sillä, että muistaa verkossa toimiessaan pitää tietosuojakysymykset mielessä. Terveestä maalaisjärjestä on apua myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti